Vetyyn Perustuvien Kaupunkiliikennöintijärjestelmien Markkinakatsaus 2025: Syvällinen Analyysi Kasvitekijöistä, Teknologisista Innovaatioista ja Alueellisista Mahdollisuuksista Viiden Vuoden Aikana

• Yhteenveto ja Markkinakatsaus
• Keskeiset Teknologiset Trendit Vetyyn Perustuvassa Kaupunkiliikennöinnissä
• Kilpailutilanne ja Johtavat Toimijat
• Markkinakasvun Ennusteet (2025–2030): CAGR, Volyytti ja Arvoanalyysi
• Alueanalyysi: Omaksumismallit ja Investointikeskukset
• Tulevaisuuden Näkymät: Strateginen Tiekartta ja Uudet Liiketoimintamallit
• Haasteet, Riskit ja Mahdollisuudet Vetyyn Perustuvassa Kaupunkiliikennöinnissä
• Lähteet ja Viitteet

Yhteenveto ja Markkinakatsaus

Vetyyn perustuvat kaupunkiliikennöintijärjestelmät edustavat muutoksellista lähestymistapaa kaupunkien liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi käyttämällä vettä puhtaana energian kuljettajana. Vuonna 2025 globaalit vedyn voimat hard kaupunkiliikennöintimarkkinat ovat kasvamassa merkittävästi, kiitos kasvavan sääntelyn paineen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, polttokennoteknologian edistymisen ja huomattavien investointien vetyinfrastruktuuriin. Kaupunkiliikennöintijärjestelmät kattavat joukkoliikenteen bussit, taksit, kevyet hyötyajoneuvot ja mikromobiiliratkaisut, kuten vetykäyttöiset pyörät ja skootterit.

<According to Kansainvälinen energiajärjestö, maailmanlaajuinen määrä vetykäyttöisiä ajoneuvoja on odotettavissa ylittävän 60 000 vuoteen 2025 mennessä, kaupunkifleetin edustaessa merkittävää osaa. Aasian ja Tyynenmeren alue, jota johtavat Japani, Etelä-Korea ja Kiina, dominoi edelleen käyttöönottoja, mutta Eurooppa ja Pohjois-Amerikka vauhdittavat nopeasti pilottihankkeitaan ja kaupallisia käyttöönottojaan. Esimerkiksi Ballard Power Systems ja Hyundai Motor Company ovat ilmoittaneet merkittävistä kumppanuuksista kaupungin hallitusten kanssa vetybusseja ja -takseja käyttöönottamiseksi suurkaupunkialueilla.

Markkinat perustuvat kunnianhimoisiin poliittisiin kehysrakenteisiin, kuten Euroopan unionin vetystrategiaan ja Yhdysvaltojen energiaministeriön Hydrogen Shot -aloitteeseen, jotka pyrkivät tekemään puhtaasta vedystä kustannuskilpailukykyisen ja laajalti saatavilla kaupunkiliikennesovelluksiin (Euroopan komissio; Yhdysvaltojen energiaministeriö). Nämä poliitikot nopeasti laajentavat sekä julkisia että yksityisiä investointeja vetykustannuksiin, joka on keskeinen mahdollistaja kaupunkiliikennöinnin omaksumiselle.

Huolimatta myönteisistä näkymistä, haasteita on edelleen. Korkeat alkuinvestoinnit polttokennokäyttöisiin ajoneuvoihin ja tankkausasemiin, samoin kuin tarve vihreän vedyn tuotannolle, ovat keskeisiä esteitä. Kuitenkin jatkuvat kustannusten alentamiset ja elektrolyyserikapasiteetin laajentaminen parantavat odotettavissa olevia taloudellisia etuja vetyliikenteessä vuoteen 2025 mennessä (McKinsey & Company).

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuosi 2025 on vetyyn perustuvien kaupunkiliikennöintijärjestelmien ratkaiseva vuosi, jossa kiihtyvät toteutukset, tukevat poliittiset ympäristöt ja teknologiset edistysaskeleet asemoivat veden toteutettavaksi vaihtoehdoksi kestäviin kaupunkiliikenneratkaisuihin.

Keskeiset Teknologiset Trendit Vetyyn Perustuvassa Kaupunkiliikennöinnissä

Vetyyn perustuvat kaupunkiliikennöintijärjestelmät nousevat nopeasti yhdeksi keskeisistä kestävyysstrategioista kaupunkien liikenteessä vuonna 2025. Nämä järjestelmät hyödyntävät vetyä polttokennoteknologian avulla, joka kykenee hankkimaan monenlaisia ajoneuvoja—mukaan lukien bussit, taksit, jakelurekat ja jopa mikromobiiliratkaisut—tarjoten nollapäästöt ja nopeat tankkausajat. Veden integrointi kaupunkiliikenteeseen johtuu sekä ympäristön vaatimuksista että polttokennoteknologian, infrastruktuurin ja poliittisen tuen edistymisestä.

Yksi merkittävimmistä trendeistä on vetykäyttöisten joukkoliikennöintifleetien käyttöönotto. Kaupungit kuten Pariisi, Tokio ja Shenzhen ovat laajentaneet vetybussiverkostojaan, mainitsemalla etuja kuten pidempi toimintamatka ja lyhyempi tankkausaika verrattuna akkulähteisiin. Esimerkiksi Alstom on toimittanut vetyä polttokennoilla toimivia junia ja busseja useille Euroopan kaupungeille, kun taas Toyota Motor Corporation on jatkuvasti laajentamassa Mirai-pohjaisia taksi- ja bussilaitteitaan Japanissa ja muualla.

Toinen keskeinen trendi on kaupunkivetytankkausinfrastruktuurin kehittäminen. Vuonna 2025 kaupungit investoivat yhä enemmän korkeakapasiteettisiin ja strategisesti sijoitettuihin tankkausasemiin tukemaan kasvavia floteja. Air Liquide ja Linde plc johtavat kaupunkivetyasemien käyttöönottoa, usein yhteistyössä kunnallisten hallitusten ja liikennelaitosten kanssa.

Vetyliikennöinti laajenee myös viimeisen kilometrin ja jaetun liikenteen palveluihin. Yritykset kuten Hyzon Motors ja Ballard Power Systems pilotoivat vetykäyttöisiä jakelurekkoja ja kevyitä hyötyajoneuvoja kaupunkilogistiikassa, vastaten tarpeeseen siirtyä puhdistettuihin, tehokkaisiin rahtiratkaisuihin ruuhkaisissa kaupunkikeskuksissa.

Poliittiset kehykset ja rahoitustukimekanismit edistävät omaksumista. Euroopan unionin ”Fit for 55” -paketti ja Yhdysvaltojen energiaministeriön Hydrogen Shot -aloite kanavoivat miljardeja vetyinfrastruktuuriin ja ajoneuvojen käyttöönottoon, keskittyen kaupunkisovelluksiin (Euroopan komissio, Yhdysvaltojen energiaministeriö).

Katsottaessa eteenpäin, laskeutuvan vihreän vedyn tuotantokustannusten ja kypsyvän polttokennoteknologian suhteiden yhdistyminen on odotettavissa, että vetyyn perustuvat kaupunkiliikennöintijärjestelmät muodostuvat valtavirran osaksi kaupunkiliikenneverkkoja vuoteen 2030 mennessä.

Kilpailutilanne ja Johtavat Toimijat

Kilpailutilanne vetyyn perustuvissa kaupunkiliikennöintijärjestelmissä vuonna 2025 on luonteenomaista dynaaminen sekoitus vakiintuneita autonvalmistajia, innovatiivisia startup-yrityksiä ja strategisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Ala on todistamassa lisääntyvää kilpailua, kun kaupungit kaikkialla maailmassa etsivät kestäviä vaihtoehtoja perinteiselle kaupunkiliikenteelle, vetyteknologian nouseidessa keskeiseen asemaan nollapäästöliikennettä mahdollistaavana.

Tämän alan johtaviin toimijoihin kuuluvat Toyota Motor Corporation, joka on ollut eturintamassa Mirai polttokennoajoneuvonsa kanssa ja tekee aktiivista yhteistyötä kunnallisten hallitusten kanssa vedyllä toimivien busseja ja takseja käyttöönotettaessa. Hyundai Motor Company on toinen merkittävä kilpailija, joka hyödyntää NEXO SUV:ta ja laajentaa vetyliikennöintiratkaisujaan kaupallisille ajoneuvoille ja kaupunkishutteille.

Eurooppalaiset autonvalmistajat tekevät myös merkittäviä edistysaskeleita. Daimler Truck AG ja Volvo Group ovat perustaneet yhteisyrityksen, Cellcentricin, kiihdyttämään vetypolttokennojärjestelmien kehittämistä kaupunkibusseille ja raskaalle liikenteelle. Samaan aikaan Alstom on pioneerinä vetyyn perustuvissa junissa kaupunkien ja esikaupunkien rautateillä, monipuolistamalla edelleen kilpailukenttää.

Startup-yrityksillä ja teknologiayrityksillä on keskeinen rooli vetyinfrastruktuurin ja ajoneuvointegraation edistämisessä. Ballard Power Systems toimittaa polttokennomoduleita monille kaupunkiliikennöintihankkeille, kun taas Plug Power laajentaa vetytankkausverkostoaan yhteistyössä kaupunkien liikennelaitosten kanssa. Kiinalaiset yritykset, kuten Foton Motor Group ja SinoHytec, nopeuttavat vetybussejen tuotantoa ja tekevät yhteistyötä paikallisten hallitusten kanssa pilotoidakseen kaupunkiflotteja.

• Strategiset liitännät ovat yleisiä, kun autonvalmistajat tekevät yhteistyötä energia-alan yritysten kuten Shellin ja Air Liquiden kanssa laajentamaa vetytankkausinfrastruktuuria.
• Valtion tukemat aloitteet alueilla kuten EU, Japani ja Kiina kiihdyttävät uusien toimijoiden markkinoille pääsyä ja tukevat pilottihankkeita suurissa kaupungeissa.
• Kilpailu älykkään omaisuuden ympärillä on myös lisääntynyt, ja johtavat yritykset investoivat runsaasti tutkimus- ja kehittämiseen parantaakseen polttokennohankkeiden tehokkuutta, vähentääkseen kustannuksia ja lisätäkseen ajoneuvojen kantamaa.

Kun markkina kypsyy, kilpailutilanteen odotetaan kehittyvän nopeasti, konsolidaation todennäköisesti teknologian toimittajien kesken ja lisääntymän poikkisektorisen yhteistyön tarpeista, jotta voidaan ratkaista vetyyn perustuvien kaupunkiliikennöintijärjestelmien laajentamisen haasteet.

Markkinakasvun Ennusteet (2025–2030): CAGR, Volyytti ja Arvoanalyysi

Markkinat vetyyn perustuville kaupunkiliikennöintijärjestelmille ovat vahvassa kasvussa vuosina 2025–2030, keskittyen kasvaviin hiilidioksidivähennysvaatimuksiin, kaupunkitilan ilmanlaatuviittauksiin ja teknologisiin edistysaskeliin vetyyn liittyvässä polttokennoteknologissa. Kansainvälisen energiaviranomaisen ennusteiden mukaan globaalin vedyn kysyntä liikenteessä kasvaa vuoden aikavälin aikana noin 28 %:n yhdistelmätuottoprosentilla (CAGR), jossa kaupunkiliikennöintisovellukset—kuten bussit, taksit ja kevyet hyötyajoneuvot—kuvannavat merkittävän osan tästä kasvusta.

Markkinahinnat heijastavat tätä suuntausta. Globaalin vetyliikennöintimarkkinan, jonka arvo on noin 2,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2025, ennustetaan nousevan 12,4 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä, jolloin kasvunopeus on noin 38,2 % MarketsandMarkets:in mukaan. Kaupunkiliikennöintijärjestelmien odotetaan muodostavan yli 40 %:n osan tästä arvosta, sillä kaupungit ottavat yhä enemmän vastaan vetyä käyttävät floteja nollapäästötavoitteiden saavuttamiseksi ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

Tilavuuden osalta vetykäyttöisten ajoneuvojen käyttöönoton on odotettavissa kiihtyvän nopeasti kaupunkialueilla. BloombergNEF arvioi, että vetykäyttöisten bussien ja taksien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti noin 12 000 yksiköstä vuonna 2025 yli 75 000 yksikköön vuoteen 2030 mennessä. Tämä kasvu perustuu suurikokoisiin hankintaprojekteihin Euroopassa, Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa, joissa valtion kannustimet ja infrastruktuuri-investoinnit edistävät omaksumista.

• Eurooppa: Polttokennojen ja vetyliikenteen yhteinen aloite (FCH JU) ennustaa, että vetybussit kuvaavat 12 %:a uusista kaupungin bussimyynnistä vuoteen 2030 mennessä, suurten kaupunkien kuten Pariisin, Hampurin ja Lontoon johtavina turvallisuuspisteinä.
• Aasia-Tyynenmeren alue: Kiinan kansallinen vetystrategia tähtää yli 50 000 vetyajoneuvoon kaupunkifleteissä vuoteen 2030 mennessä, kun taas Japani ja Etelä-Korea laajentavat sekä ajoneuvojen tuotantoa että tankkausinfrastruktuuria.
• Pohjois-Amerikka: Kalifornian Energiakomissio ennustaa kymmenkertaista lisäystä vetyyn perustuville kaupunkiliikennöintiajoneuvoille vuoteen 2030 mennessä, osittain osavaltiotason nollapäästömääräysten tukemana.

Kaiken kaikkiaan vuosi 2025–2030 odotetaan olevan ratkaiseva vaihe vetyyn perustuville kaupunkiliikennöintijärjestelmille, joiden kaksinumeroisen CAGR:n kasvu sekä volyydeissa että arvoissa edellyttävät poliittista tukea, laskevia vetykustannuksia ja laajenevaa tankkausinfrastruktuuria.

Alueanalyysi: Omaksumismallit ja Investointikeskukset

Vetyyn perustuvien kaupunkiliikennöintijärjestelmien käyttöönotto vuonna 2025 on luonteenomaista merkittävistä alueellisista eroista, joita ohjaavat poliittiset kehysrakenteet, infrastruktuurivalmiudet ja investointivirtaukset. Aasia-Tyynenmeren alue, erityisesti Japani, Etelä-Korea ja Kiina ovat edelleen eturintamassa käyttöönotossa ja investoinneissa. Japanin hallituksen tukemat aloitteet, kuten ”Perusvetysuunnitelma”, ovat johtaneet tiheisiin vetytankkausaseman verkostoihin ja polttokenno-bussien ja taksien integroimiseen suurkaupunkialueilla, kuten Tokiossa ja Osakassa. Etelä-Korean ”Vetytaloussuunnitelma” on myös kiihdyttänyt vetyä käyttävän joukkoliikenteen käyttöönottoa, kaupungeilla kuten Ulsan ja Gwangju toimien esittelykeskuksina polttokenno-busseineen ja kaupallisilla ajoneuvoilla Kansainvälisen energiajärjestön.

Kiinan lähestymistapa on luonteenomaista suurikokoisille pilotointialueille sellaisissa kaupungeissa kuin Peking, Shanghai, ja Zhengzhou, missä kunnalliset floteet ja logistiikkajärjestelmät ovat yhä enemmän vetykäyttöisiä. Kiinan hallituksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä sisältävät yli 10 000 vetyajoneuvoa ja satoja tankkausasemia, valtion ja yksityisten investointien tukemana McKinsey & Company.

Euroopassa Saksa ja Ranska ovat eturintamassa, edistettynä Euroopan unionin ”Vetyä varten ilmastoneutraalia Eurooppaa” -strategiaa. Saksalaiset kaupungit, kuten Hampuri ja Frankfurt, ovat laajentaneet vetybusflottejaan ja pilotoineet vetyyn perustuvia kevyitä rautateitä. Ranskan ”Vety-suunnitelma” on johtanut vety-taksien käyttöönottamiseen Pariisissa ja alueellisiin junahankkeisiin Occitanien ja Bourgogne-Franche-Comté alueilla. Isossa-Britanniassa ”Vetyliikenneohjelma” on investoinut vetybusseihin Lontoossa ja Aberdeenssa, keskittyen julkisen liikenteen vähähiilisyyteen Euroopan komissio.

Pohjois-Amerikassa omaksuminen on fragmentoituneempaa. Kalifornia on edelleen pääpainopistealue, L.A. ja Bay Area laajentavat vetybusflottejaan ja tankkausinfrastruktuurin tukemana osavaltion kannustimia ja yhteistyösopimuksia autonvalmistajien kanssa. Kanada, erityisesti Brittiläinen Kolumbia ja Quebec, investoi vetyliikennepilotteihin ja infrastruktuuriin, hyödyntäen runsasta uusiutuvaa energiaa vihreän vedyn tuotantoon U.S. Department of Energy.

Vuonna 2025 investointikeskukset keskittyvät tällaisiin alueisiin, joilla on vahva poliittinen tuki, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet sekä selkeät vähähiiliset tavoitteet. Nämä alueet asettavat vertailukohtia kaupunkivetyliikenteelle, kun taas muut markkinat, kuten Lähi-itä ja Australia, nousevat tulevaisuuden kilpailijoiksi investointeidensa myötä vetyjen tuotantoon ja vientiin liittyvissä infrastruktuureissa.

Tulevaisuuden Näkymät: Strateginen Tiekartta ja Uudet Liiketoimintamallit

Tulevaisuuden näkymät vetyyn perustuville kaupunkiliikennöintijärjestelmille vuonna 2025 muovautuvat teknologisten edistysaskelien, poliittisten kannustimien ja muuttuvien liiketoimintamallien through. Kaupungit, jotka ympäri maailmaa tiivistävät pyrkimyksiään vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, vety toimii käyttökelpoisena vaihtoehtona akkuvaatimisille ratkaisuille, erityisesti sovelluksille, joissa tarvitaan nopeaa tankkausta ja pitkäaikaisuutta, kuten bussi, taksit ja kevyet hyötyajoneuvot.

Strategisesti johtavat suurkaupungit integroivat vetyä laajempiin liikennöinti- ja energiamallin suunnitelmiinsa. Esimerkiksi Euroopan unionin ”Fit for 55” -paketti ja Euroopan komissio:n Vetystrategia ovat katalysoimassa investointeja vetyinfrastruktuuriin, keskittyä kaupunkiliikennealueet. Vastaavasti Japanin talous, kauppa ja teollisuusministeriö tukee vetyyn perustuvia joukkoliikennejärjestelmiä Tokiossa ja muissa suurissa kaupungeissa, pyrkien merkittävään kalustomuunnokseen vuoteen 2030 mennessä.

Nouseva liiketoimintamodelit vuonna 2025 ovat yhä enemmän yhteistyö- ja palvelupainotteisia. Liikennöinti palveluna (MaaS) -alustat yhdistävät vetykäyttöisiä floteja, tarjoten nollapäästöisiä kyytipalveluja ja jaettuja liikennevaihtoehtoja. Yritykset kuten Toyota Motor Corporation ja Hyundai Motor Company tekevät yhteistyötä kunnallisten hallitusten ja energiapalvelujen tuottajien kanssa vetytankkausasemien käyttöönotossa ja kehittää ajoneuvojen leasingmalleja, jotka sopivat kaupunkitoimijoille. Nämä kumppanuudet ovat keskeisiä estääkseen ”kanan ja munan” ongelmaa ajoneuvojen ja infrastruktuurin käyttöönotossa.

Lisäksi uusia tulonlähteitä syntyy yhdistämällä vetyliikennöinti uusiutuvaan energiaan ja sähköverkko palveluihin. Kaupunkivetytankkausasemia suunnitellaan monien energialähteiden keskuksiksi, jotka pystyvät tarjoamaan sähköverkon optimointia ja energian varastointipalveluja, kuten on nähty ENGIE:mme ja Air Liquide:n pilottiprojekteissa. Tämä yhdistäminen tukee vetyinfrastruktuurin taloudellista kannattavuutta, samalla kun se parantaa kaupunkien energian kestävyyttä.

• Julkis-yksityiset konsortiot kiihdyttävät vetybussejen ja taksien käyttöönottoa kaupungeissa kuten Lontoossa, Pariisissa ja Soulin, tuettuna kohdennetuilla tuilla ja vihreillä hankintapolitiikoilla (C40 Cities).
• Kaluston käyttäjät omaksuvat maksukäytön ja ajoneuvo-palvelumalleja, jotka vähentävät alkuinvestointeja ja kannustavat käyttöönottoa pienten ja keskikokoisten yritysten keskuudessa.
• Digi-alustat mahdollistavat reaalimaailman optimoinnin vetyfleetin operaatioissa, parantaen tehokkuutta ja käyttäjäkokemusta.

Vuoteen 2025 mennessä strateginen tiekartta vetyyn perustuville kaupunkiliikennöintijärjestelmille määritellään ekosysteemin kumppanuuksilla, innovatiivisella rahoituksella ja liikenteen integroinnilla kaupunkien energiajärjestelmiin, asemoitaen veden kestäväksi kaupunkiliikenteen kulmakiveksi.

Haasteet, Riskit ja Mahdollisuudet Vetyyn Perustuvassa Kaupunkiliikennöinnissä

Vetyyn perustuvat kaupunkiliikennöintijärjestelmät ovat nousemassa lupaavaksi ratkaisuksi kaupunkiliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto vuonna 2025 kohtaa monimutkainen kenttä haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia. Päähaasteena on edelleen vihreän vedyn korkea hinta ja rajallisuus, joita tuotetaan uusiutuvista energialähteistä. Kansainvälinen energiajärjestö mukaan vihreän vedyn tuotantokustannukset ovat edelleen merkittävästi korkeammat kuin perinteisten polttoaineiden, mikä löytää vaikeaa kaupungin liikennelaitosten oikeuttama suurten investointien tekemistä ilman merkittävää tukea tai poliittista tukea.

Infrastruktuuri on toinen keskeinen pullonkaula. Kaupunkivetytankkausasemia on harvakseltaan ja tehokkaan toimitusketjun kehittäminen—tuotannosta ja varastoinnista jakeluun—edellyttää merkittäviä pääoman kuluja ja koordinoitua kaupunkisuunnittelua. H2 MOBILITY Deutschland -aloite nostaa esiin tankkausasemien hidas vauhti edes johtavilla markkinoilla, alleviivaten logistisia ja säätelyyn liittyviä esteitä, jotka kaupungit tarvitsevat ylittää.

Hydrogeeniin liittyvät riskit liikennöinnissä sisältävät turvallisuushuolia vetyyn liittyvistä varastoinnista ja kuljetuksesta, koska vety on erittäin syttyvää ja vaatii erikoiskäsittelyä. Julkinen käsitys ja hyväksyntä ovat myös vaarassa, jos korkean profiilin onnettomuuksia tapahtuu, mikä voi hidastaa omaksumista. Lisäksi teknologian lukitseminen riskiä on olemassa jos kaupungit investoivat voimakkaasti vetyinfrastruktuuriin ennen kuin teknologia saavuttaa kustannuspariteettia tai vaihtoehdot nollapäästölle, kuten akkuvaatimukset, ohi vety tehokkuuden ja laajentumisalan suhteen.

Huolimatta näistä haasteista, merkittäviä mahdollisuuksia on nousemassa. Vetyä polttokennolla toimivat ajoneuvot (FCEV) tarjoavat nopean tankkaamisen ja pidempään toimintamatkan verrattuna akkujen toimiville ajoneuvoille, mikä tekee niistä erityisen houkuttelevia busseissa, takseissa ja kaupallisissa floteissa, jotka vaativat suurta toimintakykyä. Ballard Power Systems ja Toyota Motor Corporation ovat raportoineet onnistuneista kaupunkihankkeista, osoittaen vetybussien ja -taksien operatiivisen kelpoisuuden kaupungeissa kuten Lontoossa ja Tokiossa.

Poliittinen trendi on myös kasvamassa. Euroopan unionin Vetystrategia ja kansalliset aloitteet Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa kanavoivat miljardeihin investointeihin vetyinfrastruktuuriin ja ajoneuvojen käyttöönottoon, luoden myönteisen ympäristön julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille ja innovaatioille. Kun teknologia kypsyy ja mittakaavaetua saavutetaan, vetyyn perustuvat kaupunkiliikennöintijärjestelmät voivat näytellä keskeistä rooli nettonollatutkimuksessa vuoteen 2050 mennessä.

Lähteet ja Viitteet

• Kansainvälinen energiajärjestö
• Ballard Power Systems
• Hyundai Motor Company
• Euroopan komissio
• McKinsey & Company
• Alstom
• Toyota Motor Corporation
• Air Liquide
• Linde plc
• Euroopan komissio
• Daimler Truck AG
• Volvo Group
• Foton Motor Group
• SinoHytec
• Shell
• MarketsandMarkets
• BloombergNEF
• Energiakomissio
• C40 Cities
• H2 MOBILITY Deutschland